Oho, kyllä se juoksee kovaa!

Mette

Teippirullassa esittäytyy neito, jonka jaloista löytyy yllättävän paljon juoksuvoimaa nuoresta iästä huolimatta. Vuorossa on Mette, Kurkimäen sisupussi, joka nappaa mestaruuskisoista mitalit taskuun tulevinakin vuosina.

1. Koko nimi? Mette Mikaela Nygård
2. Syntymäkuukausi? Maaliskuu
3. Perheeseen kuuluu? Äiti, isä ja isosisko Marikki.
4. Kilpailusarja vuonna 2016? D16
5. Milloin ja miten aloitit suunnistuksen? Joskus pienenä käynyt muutamilla iltarasteilla, mutta kunnolla vuonna 2010, josta melkein suoraan leimaus leirille.
6. Parasta suunnistuksessa? Lajin parista on saanut paljon kavereita ympäri Suomea, joita näkee kisoissa sekä leireillä. Sekä kisaaminen, jossa ei ratkaise pelkästään vauhti vaan, myös taitoa tarvitaan. Hyvänä päivänä voi olla mahdollisuus pärjätä, mutta huonoistakin päivistä oppii jotain.
7. Mehevin pummisi? Vuoden 2014 Fin5 suunnistusviikolla ensimmäisenä päivänä. Rastiväli oli todella helppo kuviorajoja ja aukkoa pitkin. Kompassista jäi suunta tarkistamatta ja lähdin 90 astetta väärään suuntaan ja päädyin juoksemaan väärällä aukolla edestakaisin. Minulla meni rastivälillä 23 minuuttia, kun nopeimmat menivät sen 2 minuutissa.
8. Peukalo vai levy? peukalo
9. Tavoitteet? Kerätä lisää plaketteja varastoon ja vakiinnuttaa sija muissakin kisoissa        kympinjoukkoon
10. Kenelle heität teippirullan? Ville Pasanen

Hän on Sopo.

Teippi esittelee teille nuoren Annikan. Urheilullisuuden ja herkkyyden kilpailusuoritukseen hän on perinyt vanhemmiltaan. Muilla saattaa olla pallo hukassa, mutta Annikalla ei. Jalkapalloakin innokkaasti harrastava lukiolainen löytää myös rastit millimetrin tarkasti. Kuva neidistä saattaa näyttää sumuiselta, mutta tulevaisuus ei.

Annika Sopo

1. Koko nimi? Edla Annika Emilia Sopo
2. Syntymäkuukausi? Kesäkuu
3. Perheeseen kuuluu? Äiti, iskä, pikkuveli Elias ja isoveli Aleksi
4. Kilpailusarja vuonna 2016? D18
5. Milloin ja miten aloitit suunnistuksen? Jaa a, minulla ei ole siitä minkäänlaisia muistikuvia. Joskus on äiti ja iskä tainnut kertoa, että olin mukana reppuselässä Jyväskylän suunnistuskoulussa, jossa Aleksi kävi. Kaippa olen sitten siitä itsekin aloittanut. En kyllä ole varma onko tämäkään tarina tosi, kun en ole ikinä kummemmin ajatellut sitä. Suunnistus on aina ollut osa elämää.
6. Parasta suunnistuksessa? Metsä ja luonto. Suomalaisena tykkään, kun kukaan ei tuijota suorituksen aikana vaan saa mennä rauhassa yksin. Suunnistajien perhe on myös ihana juttu
7. Mehevin pummisi? Ehkä mehevin oli joku vuosi sitten kll-kisoissa, kun lähdin heti lähtöruudusta 180 astetta väärään suuntaan ja pyörin siellä puoli tuntia. Nolotti kulkea lähdön ohi uudelleen, joten tein vielä lisämutkan kiertääkseni sen. Sen jälkeen ei huvittanut enää yhtään, mutta loppuun asti kuitenkin juoksin.
8. Peukalo vai levy? Levy
9. Tavoitteet? SM-kisat ovat aina kauden tärkeimpiä kisoja. Suomen tasolla hyvin sijoittuminen on tällä hetkellä tavoite.
10. Kenelle heität teippirullan? Mette Nygård

Taattua laatua suunnistukseen

Teippirulla esittelee nuoren naisen, jonka sukunimi paljastaa kokeneemmille suunnistajille kaiken oleellisen. Kirvesmies! Läheltä seuranneena, voin vakuuttaa, että nimi tulee löytymään jatkossakin tuloslistojen kärkipäästä. Tässä suvussa tiedetään, miten suunnistajaksi synnytään.

Annika K

1. Koko nimi? Laura Annika Kirvesmies
2. Syntymäkuukausi? Joulukuu
3. Perheeseen kuuluu? Pikkuveli Atte, äiti ja iskä.
4. Kilpailusarja vuonna 2016? D18
5. Milloin ja miten aloitit suunnistuksen? Kuulin 7-vuotiaana Pielaveden Sammon oravapolkukoulusta ja halusin ehdottomasti mukaan myös sinne yleisurheilu-, hiihto- ja jumppaharrastuksen lisäksi. Eka suunnistuskisani oli KuoSun järjestämä Nuorisocup vuonna 2007. Sammon suunnistustoiminnan loputtua vaihdoin Iisalmen Visaan ja pari vuotta myöhemmin KuoSuun, koska siellä oli enemmän samanikäisiä suunnistajia.
6. Parasta suunnistuksessa? Lajin monipuolisuus ja se ettei koskaan tule vastaan kahta samanlaista kisaa tai edes samanlaista rastiväliä. Myös kisareissut, leirit ja kaverit kuuluvat ehdottomasti lajin parhaimpiin puoliin.
7. Mehevin pummisi? Aika monta mehevää pummia on tullut tehtyä, mutta varmaan yks parhaimmista (pahimmista) on Kasurilan kansallisista vuodelta 2010, jolloin kisasin 12-sarjassa. Kyseessä oli aika lyhyt rastiväli, sillä välin parhailla aikaa siihen kului reilu 2min. Rastivälillä menin laskettelurinteen yli ja aloin etsiä rastia seuraavasta laskettelurinteiden välisestä metsiköstä, joka oli selkeästi alle 100m leveä. Rasti ei löytynyt kuitenkaan ihan suunnitelmien mukaan vaan sain aikaa rastivälillä kulumaan yli 16min käymättä kertaakaan katsomassa laskettelurinteessä, missä kohti rinnettä olin. Yli 16 minuutin haravointi kuitenkin palkittiin ja lippu löytyi vihdoinkin.
8. Peukalo vai levy? Levy
9. Tavoitteet? Kehittyä suunnistajana ja tehdä mahdollisimman monta onnistunutta suoritusta vielä tälle kaudelle.
10. Kenelle heität teippirullan? Toiselle Annikalle eli Annika Sopo, ota koppi!

Sitkeys palkitaan vielä

2015-06-02 18.12.30
Teippirulla esittelee neidin, jolla on ollut tuplasti epäonnea urheilu-urallaan. Useimmille kyseinen vastoinkäyminen merkitsisi uran loppua, mutta… Tämä tyttö ei luovuta. Ja miksi luovuttaisi? Suunnistustaito on jo hyvin hallussa. Jos hän jatkossakin pystyy yhtä maltillisesti kuntouttamaan itseään, intohimo harjoittelua kohtaan tuottaa lopulta tulosta. Se hetki on taas juoksuaskeleen verran lähempänä.
1. Koko nimi? Minttu Marikki Nygård
2. Syntymäkuukausi? Toukokuu
3. Perheeseen kuuluu? Isä, äiti, pikkusisko Mette ja koira
4. Kilpailusarja vuonna 2016? D20
5. Milloin ja miten aloitit suunnistuksen? Pienenä olin satunaisesti vanhempien mukana viikkorasteilla ja Jukolassa kannustamassa. Osallistuin kesällä 2004 myös Kuosun suunnistuskouluun. Sen jälkeen kokeilin muita lajeja ja palasin suunnistuksen pariin vuoden 2010 Leimausleirille, joka järjestettiin Kuopiossa.
6. Parasta suunnistuksessa? Yhteisöllisyys. Vaikka suunnistus on yksilölaji, mahtuu seuran kilpailumatkoille ja leireille paljon yhteistä, hauskaa tekemistä. Kansallisilla leireillä ja esimerkiksi suunnistusriparilla on saanut ympäri Suomea ystäviä, joita tavataan suunnistuksen ulkopuolellakin. Vaikka kilpailun aikana jokainen haluaa voittaa, maalissa ollaan taas parhaita ystäviä.
7. Mehevin pummisi? Varmasti monia, mutta mieleen on jäänyt ainakin ensimmäinen kilpailuni KLL:ssä 2010, jolloin käännyin polkujen risteyksestä 180 astetta väärään suuntaan ja päädyin lopulta todella isolle hiekkakuopalle. En siinäkään kohti malttanut pysähtyä ja katsoa karttaa, vaan juoksin koko hiekkakuopan ympäri muiden mukana ennen kuin viimein ymmärsin olevani ihan väärässä paikassa. Muilla meni helppoon rastiväliin muutama minuutti, minulla lähes 20.
8. Peukalo vai levy? Peukalo
9. Tavoitteet? Tulostavoitteita ei tällä hetkellä suunnistuksessa ole. Sen sijaan pyrin palauttamaan jalkojeni voimatason ja pikkuhiljaa myös juoksuvauhdin ensin samalle tasolle, kuin se ennen loukkaantumista oli ja sen jälkeen toivottavasti vieläkin paremmaksi. Tavoiteena on myös saada jalkojen ja muun kropan tukilihakset sellaiseen kuntoon, ettei vammoja ainakaan niiden puutteesta aiheudu.
10. Kenelle heität teippirullan? Annika Kirvesmies

Jos sulla on huono päivä, Jossu piristää.

Johanna Räsänen

Lämpimänä kesäpäivänä teippirullan esittelyssä on nuori nainen, joka hymyilee lähes aina. Vaikuttaa siltä, että hän on jatkuvasti rakastunut, niin paljon Jossulla riittää iloista ilmettä kasvoillaan. Lisäksi neiti osaa suunnistaa. Huhhuh sitä jalan lentoa vaikka viime syksyn Sm-spintissä, josta tuliaisina oli mitali kaulaan. Tulevaisuus vaikuttaa aurinkoiselta.

1. Koko nimi? Johanna Elina Anneli Räsänen

2. Syntymäkuukausi? Tammikuu

3. Perheeseen kuuluu? Äiti, isä ja isoveljet Joonas sekä Markus

4. Kilpailusarja vuonna 2016? D18

5. Milloin ja miten aloitit suunnistuksen? Ehkä 6 -vuotiaana isoveljen mukana Nilsiän suunnistuskoulussa.

6. Parasta suunnistuksessa? Tykkään liikkua metsässä ja juosta rastien perässä. Lisäksi suunnistuksen tiimoilta on päässyt paljon reissuun ja saanut uusia kavereita.

7. Mehevin pummisi? Joskus ihan pienenä eksyimme isin kanssa Nujakan viikkorasteilla, mutta onneksi eräs viikkorastilainen pelasti meidät tilanteesta. Tätä pummia en unohda koskaan.

8. Peukalo vai levy? Peukalo

9. Tavoitteet? Kehittyä suunnistajana ja  menestyä joskus pääsarjassa.

10. Kenelle heität teippirullan? Marikki Nygård

Viirit rastiviikolle

Kuosu viirit

 

Kuosulainen on aina löytänyt kuopiolaisen lajitoverinsa helposti ilman apuvälineitä, mutta nyt se on entistä helpompaa. Telttojen lisäksi rastiviikoille mukaan lähtevät uudet viirit. Nämä raikkaat kiintopisteet meille suunnittelivat kuuluisat designartistit Sumo Tihon ja Mike Aldermountain.

25Manna

big-image

Kuopion Suunnistajat osallistuu syksyllä Tukholman ympäristössä järjestettävään 25Manna -viestiin. Viestikilpailu ajoittuu sopivasti syysloman yhteyteen. Matkalle lähdemme perjantaina linja-autolla, paluu sunnuntai-iltapäivänä. Itämeren yli matkaamme autolautalla.

25Manna on erinomainen lopetus suunnistuskaudelle. Tarkoitus on juosta kahdella joukkueella. Joukkueeseen tarvitaan 25 juoksijaa, jonka koostumuksessa samassa joukkuessa suunnistavat sekä huiput, nuoret että veteraanit. Ikähaarukka joukkueissamme on aiemmin ollut 13-65 vuotta. Eka joukkueen tavoite on kilpailullisempi kuin toisen.

Matkan hinta on vain 150 euroa. Hintaan kuuluu bussimatkat, laivaliput eestaas B2-hytissä, osallistumismaksut kisaan sekä ruokailut laivalla seuraavasti: menomatkalla la aamuna erikoisaamiaiset sekä paluumatkalle buffet ensimmäiseen kattaukseen klo 19:30. Ilmoittautuminen Nimenhuudon kautta. Lisätietoa Marko Nygård (mmnoma@hotmail.com), Timo Suhonen (timo.suhonen@banssi.fi) tai Sakari Hyvönen (synnove25@gmail.com).

Lappee-Jukola: ei ollut suunta hukassa. Onneksi olkoon nuoret ja Jani ;)

Jussit2016

Lappee-Jukolan sijoitus 60. Markus Räsänen, Aapo Aaltio, Juha Vartiainen, Janne Kukkonen, Aleksi Sopo ja Antto-Iiro Suhonen. Kuvasta puuttuu Jani Nissinen.

Venlat2016

Lappee-Venlojen sijoitus 59. Alma Toivonen, Anna Moilanen, Miitu Korhonen ja Laura Joonas.

Mies, joka ei itsestään turhaa meteliä pidä.

Aleksi S

Juuri ennen Jukolaa on aika esitellä jussi, joka onkin Aleksi. Nuorella miehellä on intoa ja halua treenata suunnistusta enemmän kuin pienessä suunnistusseurassa yhteensä. Mutta… Voiko kaikki lääkärikirjan jalkaongelmat kiteytyä samaan mieheen? Hoidoista kokeilematta on enää uinti hernekeitossa. Heikompi antaisi periksi, Aleksi ei. Jukolan pitkä osuus vuonna vasara. Mies tulee teltalle kalpeana vapisten ja hoiperrellen. Energiat loppu, viimeiset kilometrit täydessä pään pimeydessä. Suunnistustaidon merkitys nousi esiin. Tämä äijä ei ihan helposti suostu virhettä tekemään. Ja olisittepa nähneet tunteenpurkauksen erään Sm-sprintin ratkettua. Mitali tuli treenikauden aikana koettujen vaikeuksien jälkeen. Siinä kostui omakin silmäkulma. Hänellä vaan on pysyvä ominaisuus tulla mitali kaulassa kotiin. Toivottavasti jalkaongelmat helpottavat, Aleksi on sen ansainnut. Jukolaa odotellessa…

1. Koko nimi?
Aleksi Johannes Sopo

2. Syntymäkuukausi?
Joulukuu

3. Perheeseen kuuluu?
Isä Marko, äiti Minna, pikkusisko Annika ja pikkuveli Elias

4. Kilpailusarja vuonna 2016?
H20, toinen vuosi. Viimeinen vuosi junnusarjoissa

5. Milloin ja miten aloitit suunnistuksen?
Ensimmäiset kilpailut taitaa sijoittua kesään 2004, jopa 2003? 2003 ekaluokkaa edeltävänä kesänä kävin ensimmäiset harjoitukset suunta-101(nykyinen s-jkl) nuorten harkoissa. Sitä ennen olen ollut suunnistustunnelmissa mm. Jukolassa seuraamassa äidin juoksuja sekä KuoSun iltarasteilla -90-luvun puolella rattaisiin valjailla köytettynä. Muistikuvia näistä löytyy tosin heikosti

6. Parasta suunnistuksessa?
Onnistumisen tunne. Oli se sitten SM-kisoissa, kansallisissa tai iltarasteilla kun homma menee nappiin. Kukaan ole täydellistä suoritusta onnistunut tekemään eli virheitä ja esteitä matkalla tulee joka ikiselle ja niiden tulee antaa kehittää. Kun onnistuu omien tavoitteiden mukaisesti saa potkua ja intoa harjoitella kovempaa saavuttaakseen uusia nappisuorituksia. Joskus myös tulostaulu kiittää, mikä miellyttää erityisesti kilpailuhenkisen silmää. Myös haastavat maastot ja vaikeat radat ratkottavaksi ovat mieleeni

7. Mehevin pummisi?
Ainakin isoin pummi, minkä muistan on 2008 KuoSun kansallisista Munakan maastossa. H12-sarjan ykkösväli ei ottanut löytyäkseen vaan käytin siihen reilu 30 minuuttia ylimääräistä. Itse väli oli hiekkatietä pitkin vajaa 200 metriä ja sen jälkeen täytyi poiketa metsän puolelle laakealle kumpareelle. Menin metsään joka ikinen kerta 50 metriä liian aikaisin ja sahasin K-pisteen kautta hakemassa vauhtia useampia kertoja. Kun rasti ei löytynyt ja lähtökin näytti sulkeutuvan, kävin lähtötoimitsijoiden juttusilla ja lähdimme yhdessä kävellen katsomaan rastia. Osuimme tietysti heti ensimmäisellä. Olin kuitenkin kahdesta kilpailijasta kilpailun kakkonen ja sain palkinnoksi mitäpä muutakaan kuin levykompassin, jonka otin käyttöön ja josta olen kyllä sittemmin luopunut.

8. Peukalo vai levy?
Peukalo

9. Tavoitteet?
Kesän nuorten MM-kisat jäi haaveeksi jalkavaivojen takia ja inttikuviot saattavat rajoittaa syksyn Sm-kilpailuihin valmistautumista, joten suuntaan katseeni jo pääsarjaan. Fysiikkaa ja juoksuvauhtia on saatava huimasti lisää sinne siirryttäessä ja kartanluvun on pysyttävä vauhdissa mukana. Asetin joku vuosi sitten tavoitteeksi 9 minuutin rajan alittamisesta 3000 metrillä ja se tulee vain ajan ja harjoituksien myötä

10. Kenelle heität teippirullan?
Johanna Räsänen, ota kiinni

Valoa pohjolan pimeyteen

Aleksi T
Seuraavaksi teippaillaan kuntoon nuori mies, joka rakastaa Sannia. Ei sitä, joka kiroilee lauluissa, vaan sitä toista, joka osaa myös suunnistaa. Jotain outoa pitää olla miehessä, joka asuu puolet vuodesta pimeässä pohjolassa. Esittelyssä tuleva luokanope, jolla sykkii suuri kuosusydän.

1. Koko nimi?
Aleksi Timo Aukusti

2. Syntymäkuukausi?
Joulukuu

3. Perheeseen kuuluu?
Isä, äiti ja pikkuveli Ilari Kuopiossa, sekä tyttöystävä Sanni Tampereella

4. Kilpailusarja vuonna 2016?
H21

5. Milloin ja miten aloitit suunnistuksen?
Ensimmäinen kilpailu 6-vuotiaana Kainuun Rastiviikolla. Sitä ennen ainakin katsojan roolissa Jukolan Viestissä.

6. Parasta suunnistuksessa?
Yksinkertaisesti monipuolisuus: erilaiset vaihtelevat maastot ja kartat, sekä tehdäkseen hyvän suorituksen pitää onnistua niin fyysisesti, taidollisesti kuin mentaalisestikin. Lisäksi kisa – ja harjoitusmatkat ovat yleensä mieleenpainuvia reissuja, ja tulee käytyä paikoissa joissa ei muuten tulisi käytyä.

7. Mehevin pummisi?
Yhtään isompaa megapummia ei tullut mieleen, mutta jonkin verran on mieltä jäänyt kaivelemaan vuodelta 2007 Haldenissa käyty leirikilpailun toinen osa, joka oli takaa-ajo. Kyseessä oli maineikkaan Halden SK:n seuramajalla järjestetty kesäleiri, jolla olivat mukana muun muassa muuan Aapo Aaltio ja Antto-Iiro Suhonen. Leirikilpailun ensimmäinen osa oli sprintti, josta tuli voitto suomalaisten sarjassa (norjalaiset olivat liian kovia). Toiseen osaan lähdettiin takaa-ajona, ja oliko siinä sitten vähän leiriväsymystä ken tietää, mutta K-pisteeltä paukaisin 90 astetta väärään suuntaan ja jatkoin hyvillä mielin puolen kilometrin verran matkaa, kunnes vastaan tuli lampi, joka ei tietenkään omien tulkintojen mukaan voinut olla se kartassa täysin väärässä suunnassa oleva, vaan kartoittaja on todennäköisesti unohtanut piirtää kartalle. Jossain vaiheessa totuus oli kuitenkin kohdattava ja melko apealla mielellä taivalsin lopulta ykköselle, josta kaikki muut olivat jo tietenkin menneet. Jatkoin radan loppuun, eikä sekään kovin hyvin mennyt. Kun viimein saavuin maaliin, oli suurin osa porukoista jo lähteneet pois. Muistaakseni muutaman norjalainen oli jätetty vahtimaan, jos en sattuisikaan tulemaan maaliin. Kismitystä aiheutti tietenkin se, että leirikilpailun voittajalle oli tiedossa Halden SK:n paita, joka tällä kertaa jäi kaukaiseksi haaveeksi.

8. Peukalo vai levy?
13-vuotiaaksi asti vedin levyllä, nykyään peukalo. Molemmat ovat hyviä.

9. Tavoitteet?
Tavoitteena tällä kaudella on tehdä hyvät suoritukset erityisesti SM-kilpailuissa sekä suurviesteissä.

10. Kenelle heität teippirullan?
Aleksi Sopolle.