Hyvää uutta vuotta 2019!

Fin5-maskotti Tahko-hirvi toivottaa kaikille suunnistuksen ystäville hyvää taianomaista uutta vuotta!

Suunnistusvuosi 2018

Vuoden viimeiset päivät ovat edessä. On aika ihmetellä mennyttä vuotta edustusurheilijoiden ja nuorison silmin.

Hyvää joulua ja onnellista uutta rastivuotta 2019!

KuoSun suunnistusvuosi 2018

 

Vain 5 kuukautta

on aikaa siihen, että pääsemme taas ryntäämään rastien perässä ympäri Kuopion ja Etelä-Suomen metsiä. Joulun ja muutamaan ylimääräiseen kiloon kannattaa varautua aloittamalla reipas kuntoilu. Seuramme valmennusjaosto ja edustusurheilijat järjestävät viikoittain harjoituksia, joihin kaikki halukkaat seuramme jäsenet ovat vapaita tulemaan mukaan. Tarjolla on sählyä, voima- ja ratatreenejä sekä yhteislenkkejä kaikenikäisille ja  kuntotasoltaan erilaisille harrastajille. Kukaan ei tuijota kieroon tuuheiden kulmakarvojen alta, jos jätät yhden kierroksen juoksematta tai oikaiset hieman suunnistusradalla. Saat toki juosta enemmänkin.

Harjoitustarjonta löytyy Nimenhuudosta. Ilmoittaudu mukaan.

Tule rohkeasti mukaan antamaan tossuille kyytiä.

Vesa Tiihonen – Pohjois-Savon kartantekijöiden uranuurtaja

Minä sekä Veikko ja Heikki veljeni aloitimme suunnistusharrastuksen kesällä -65. Alkuun päästiin suunnistusleirillä Keiteleellä. Varusteena meillä oli jalkapallokengät, eikä vaatetuskaan ollut viimeistä huutoa. Taisivat jotkut vähän naureskella, mutta ei se meitä lannistanut.

Samana kesänä Jukolan Viesti oli Petäjävedellä ja Kuosu oli 34. Joukkueita oli tuolloin n. 200. Seuraavana kesänä seurallamme oli pienimuotoinen leiri nuorille. Maastona oli Jynkkä, joka oli silloin vielä melkeinpä erämaata. Leirillä käväisi 60- luvun paras suomalaissuunnistaja Pohjoismaiden ja Euroopan mestari Kangasniemen Erkki Kohvakka kertomassa kuulumisiaan. Hän kertoi tähtäävänsä ensimmäistä kertaa järjestettävään syksyn MM-suunnistukseen, johon hän aikoi myös lopettaa aktiiviuransa. Kohvakan käynti leirillä oli mieleenpainunut tapahtuma.

Noihin aikoihin keskusteltiin suunnistuksen hakemisesta Olympialaisiin. Mutta hakemisesta ei tullut mitään, koska pohjoismaiden suunnistuspomot, etupäässä Norja vastustivat. Päällimmäinen syy vastustukseen oli Olympialaisten kaupallisuus, joka pilaisi suunnistuksen amatööri-imagen. Tuskinpa silloin kysyttiin aktiivisuunnistajien
mielipidettä. Nykyäänhän tuollainen ajattelu tuntuu käsittämättömältä, ihailemmehan niitä, jotka ovat saaneet hankittua omaisuutensa urheilemalla.

Kilpailuihin ilmoittauduttiin Swärdin kulta-ja kellosepän liikkeeseen. Jossakin vaiheessa Ykä ja Jaska toivoivat, että voisikohan ilmoittautumiset hoitaa jotenkin muuten. Myynti työ ilmeisesti kärsi, kun ilmoittautumisen yhteydessä tuli kerrattua perusteellisesti edellisen kilpailun tapahtumat.

Karttojen kehitys harrasteurani aikana on ollut melkoista: alussa oli pelkästään ilmakuvista ilman maastossakäyntiä tulkittuja karttoja. Sitten 60-luvun lopulla alkoi valmistua myös Kuopion seudulle peruskarttoja. Niitä sitten maastossa täydennettiin.
70-luvun alussa innostuimme Ruuskasen Vesan kanssa täydentämään perusteellisesti karttaa. Maastoksi valitsimme Neulaniemen, joka oli peruskartalta täydennettynä valtava urakka. Olihan siellä suunnistusmaastoa tuolloin huomattavasti enemmän, sillä Neulamäen asuntoalue käsitti vain muutaman rintamamiestalon. Työssä meni kaksi kesää. Kartta sai runsaasti kehuja ulkomaita myöten. Innostuin kehuista niin, että olen jatkanut kaupungin maastojen kartoittamista, suunnistajien pyynnöistä huolimatta kohta 50-vuotta. Eli olen ollut tällä tavoin vapaa-ajalla liikuntapaikkarakentajana kaupunkilaisille. Neulaniemen uuden kartan kansallisen taisi voittaa helsinkiläinen maaottelusuunnistaja, joka oli osallistunut keväiselle Bostonin maratonille ”jääden” siellä kahdeksanneksi. Peruskarttaa vähän parempi kaupungin kaavakartta oli Puijon kartoituksessa pohjana vuonna -77. Muutamaa vuotta myöhemmin saatiin ensimmäinen stereopiirros, joka oli pohjana Rytkyn alueen kartoituksessa. Ensimmäinen laserkeilauspiirros oli pohjana Kotalahden vuoden 2012 SM-viestissä.

Monet kirkonkylän seurat järjestivät 70-luvulla hyvin järjestettyjä kansallisia suunnistuksia. Niissä kilpauluissa oli kiva tunnelma, ja hyvät palkinnot.
Joitakin vuosia sitten esitin samoille paikkakunnille, että voisin tehdä kylälle vaikka opetuskartan, jotta harrastus taas elpyisi. Mutta sellaiseen ei ollut paikkakunnilla minkäänlaista kiinnostusta. Suunnistus oli hyvin esillä paikallisissa sanomalehdissä 60- ja -70 luvuilla. Ja vielä sen jälkeenkin, jolloin Markku Leinonen on tehnyt juttuja kilpailemisensa ohella.

Kiitos Markulle ja Vesalle loistavasta pioneerityöstä suunnistuksen puolesta!

Fin5 -suunnistusviikon koejuoksuja Tahkolla ja Rautavaaran lentokeskuksella

Hyvä seuraväki.

Fin5-suunnistusviikon ratamestariryhmän aivoituksia on mahdollista testata ensi viikonloppuna Tahkolla ja Rautavaaran lentokeskuksella. Kovasti ahkeroinut rtm-ryhmä juoksuttaa suunnistajia kunkin henkilön oman sarjan mukaisilla radoilla. Halutessasi voit juosta myös muiden sarjojen baanoja. Tarkoituksena on saada tärkeää tietoa ratojen soveltuvuudesta suhteessa SSL:n ohjeaikoihin.

Lauantaina juostaan sprintti klo 10. Kevyen ruokatauon jälkeen n. klo 12 alkavat Tahkovuoren maastokisojen koejuoksut. Sunnuntaina kipitämme klo 10 alkaen lentokeskuksella.

Varaa mukaan omia eväitä tai hieman rahaa (lauantai). Tahkolla on hyviä lounaspaikkoja, mutta lentokeskuksella niitä ei ole tarjolla. Tulostettavien karttojen määrät ovat aina hieman arvoitus. Ilmoittaudu Nimenhuudossa tapahtumiin, jotta pääsemme kärryille määristä. Kaikkiin koejuoksuihin ei ole pakko osallistua, mutta se on tietenkin mahdollista.

Ajoaikaa pesisstadionilta Tahkolle on varattava n. 1 h, lentokeskukselle 1h 15 min. Ajamme kimppakyydeillä. Lähtö pesisstadionilta lauantaina ja sunnuntaina klo 8.30.

Tervetuloa harjoittelemaan rastinottoa ensi kesän suunnistusviikon radoille!

Terveisin,

Mauno, Antti, Seppo, Aarne, Mikko, Aleksi, Markus, Kari, Raimo, Hannu ja Markku

Kuopio on Suomen ehdokas MM-suunnistusten järjestäjäksi

Suomen Suunnistusliiton hallitus on päättänyt, että Suomi hakee suunnistuksen maastomatkojen MM-kilpailuja Kuopioon. Toiveena on järjestää suunnistuksen MM-kilpailut joko vuonna 2023 tai 2025. Tapahtuman järjestelyvastuun kantaa kokenut kisajärjestäjä Kuopion Suunnistajat. Kilpailut järjestetään Kuopion alueella ja MM-kisakylä rakentuu Tahkon ympäristöön.

Suomella oli arvioitavana MM-hakijaksi kaksi tasaväkistä hakijaa, Kuopio ja Turku. Valinta painottui monen asian summana lopulta Kuopioon.

– Molemmilta hakijoilta löytyy MM-kriteerit täyttävät kilpailumaastot ja vahvaa osaamista suurista kisajärjestelyistä. Kuopion valinnassa painottui mm. Tahko valmiina kisakylänä ja kaupungin osoittama vahva tuki suunnistukselle heti haun alkuvaiheesta lähtien, Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Ilomäki sanoo.

Kuopion Suunnistajat on 70-vuotias suunnistusseura, joka järjestää aktiivista suunnistustoimintaa Kuopion alueella. KuoSu on kokenut kisajärjestäjä, joka on järjestänyt mm. vuoden 2014 Jukolan viestin. Seura pääsee kasvattamaan suurten tapahtumien järjestämiskokemusta myös ensi heinäkuussa Tahkolla järjestettävällä Fin5-suunnistusviikolla.

– Olemme tyytyväisiä, että meihin luotetaan ja pääsemme hyödyntämään Jukolan viestistä ja tulevalta Fin5-suunnistusviikolta saatua järjestelykokemusta. MM-kilpailujen järjestäminen motivoi koko seuraväkeä nuorista veteraaneihin, Kuopion Suunnistajien ja MM-järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Timo Suhonen kertoo ja muistuttaa, että seura ei ole järjestämässä tapahtumaa yksin vaan se saa vahvaa tukea monia kansainvälisiä urheilutapahtumia isännöineeltä Kuopiolta ja Tahkon alueen yrittäjiltä.

Tällä hetkellä Kansainvälinen suunnistusliitto (IOF) hakee vuoden 2023 MM-järjestäjää.

– Mahdollisesti IOF päättää samalla kertaa kahden MM-tapahtuman järjestäjästä. Suomi on valmistaututunut siihen, että MM-kilpailut voidaan järjestää joko 2023 tai 2025, Ilomäki toteaa.

MM-hakemus jätetään Kansainväliselle suunnistusliitolla tämän vuoden loppuun mennessä ja IOF:n hallitus tekee päätöksen tulevista MM-järjestäjistä ensi kesänä. Suomessa on järjestetty suunnistuksen MM-kilpailut neljästi: 1966 Fiskarssissa, 1979 ja 2001 Tampereella ja 2013 Vuokatissa.

Suunnistuksen MM-kilpailut jakaantuvat vuodesta 2019 lähtien vuorovuosina järjestettäviin maastomatkojen ja sprinttimatkojen MM-kilpailuihin. Tulevat MM-kilpailut järjestetään 2019 Norjassa (maasto), 2020 Tanskassa (sprintti), 2021 Tsekissä (maasto) ja 2022 Iso-Britanniassa (sprintti).

Sportti-TET Kuopion Suunnistajissa

Koulujen alettua elokuussa aloin miettiä, että mihin sitä menisi TET:tiin. Ensin ajattelin mm. Fressiä ja Lidliä, mutta sitten Suunnistusliitolta tuli sähköposti, jossa kerrottiin sportti-TET:istä, joka kuulosti minusta paljon mukavammalta kuin siivota kaupan tai kuntosalin lattioita. KuoSun kanssa saimme homman toimimaan ja tekemistä keksittiin hyvin kahdeksi viikoksi.

Nyt kun TET:istä on kulunut ensimmäinen viikko ja toinen on vielä edessä, niin minulla on ollut jo monenlaisia työtehtäviä. Olen ollut luetteloimassa opasteita Fin5-rastiviikkoa varten, kartoittanut Jynkänvuoren ja Lippumäen polkuja ja ollut järjestämässä torstairasteja ja suunnistustapahtumaa Toivalan alakoululaisille.

Toivalan suunnistustapahtuma sujui todella hyvin. Lapset tykkäsivät ja saivat onnistumisen elämyksiä. Hieman osalla tuli virheitäkin mm. yhdellä parilla oli kymmenen rastin radalla 21 leimaa ja toiset olivat suorituksen aikana karanneet omalle trampoliinille, mutta hauskaa oli silti. Toivalaan rakennettiin kolme erilaista rataa: leimausrata kaukaloon, piharata koulujen (Toivala ja Suininlahti) pihoille ja korttelirata Toivalan alueelle. Opettajat kiittelivät järjestelyorganisaatiota eli minua ja Airaksisia vuolaasti.

Kaiken kaikkiaan on ollut todella mukava olla KuoSulla TET:issä ja käyttää omia suunnistustaitojaan hyödyksi TET:in aikana.

Kirjoittanut Kasperi Hämäläinen

 

Syksyn sprinttifinaali juostiin sadekuurojen säestämänä

Ensi kesän Fin5-sprintin toimintoja harjoiteltiin taas. Monenlaiseen oli varauduttu; haamujuoksijoita, ei-lähteneitä, lähdöstä myöhästyneitä, mykkiä emittejä, numeroiden ja emit-korttien uusimisia.

Tulokset saatiin silti, kaikesta suunnitelluista ja odottamattomista tilanteista huolimatta.

Kiitos talkooväelle ahkeruudesta ja testikilpailijoille osanotosta.

Tulokset

Introduussing tu juu – Makke tö mään

Markus Räsänen piirsi ensimmäisen karttansa 10-vuotiaana tyhjälle paperille. – Ei siinä juuri maastokuvausta tai mittakaavaankaan ollut, Markus naurahtaa. Kolme vuotta myöhemmin Kuopion Nilsiästä lähtöisin oleva mies piirsi peruskartan pohjalta OCAD -ohjelmalla suunnistuskartan kotimaastostaan Tamppijoesta. Sillä kartalla pidettiin siinä maastossa ensimmäiset Nilsiän Nujakan kuntorastit. Kartta on ollut käytössä tuosta kisasta lähtien lähes kerran kesässä.

Nyt 24-vuotias Markus on piirtänyt suunnistuskarttoja nuoresta iästään huolimatta jo kymmenen vuotta. Hän ei ole opiskellut alaa. – Jokelaisen Pasi piti Vuokatissa Leimaus-leirillä jonkun tunnin OCAD-kurssin. Siinä oikeastaan ohjatut opiskelut. Toinen tärkeä henkilö oli Mustosen Tapani Nilsiän Nujakasta, joka oli paljon apunani varsinkin alussa. Hän opetti minulle kartanpiirtämisen alkeet, Markus Räsänen kiittelee.

Markus Räsäsen oma suunnistusura alkoi Nilsiän Nujakan riveistä kohtuullisen ”myöhään”. – TR-ratoja en ehtinyt juosta ollenkaan. 15-vuotiaana seuraksi vaihtui Kuopion Suunnistajat. Tätä nykyä mies edustaa Kalevan Rastia ja juoksi kesän Jukolan viestissä KR:n ykkösjoukkueen kakkososuuden. Kotipaikan läheltä Nilsiästä löytyy treenipaikkoja, sillä sieltä Tahkolle on vain noin kymmenen kilometriä.

-Hyvällä suunnistuskartalla ei ole liikaa tavaraa. Pyrin aina luomaan selkeän ja hyvännäköisen kartan. Taiteellisuuttakin tarvitaan etenkin viimeistelyyn, Markus kertoo. Vaikka karttojen piirtämiseen kuuluukin paljon tietokoneen ääressä työskentelyä, ovat perinteiset kynä ja paperi yhä käytössä etenkin maastotyössä. – Katsotaan selkeät kohteet, laitetaan kivet paikoilleen ja viimeistellään kasvillisuus. Lisäksi työpöydän ääressä käytetään kynää viimeiseen asti esimerkiksi käyrien viimeistelyyn, Markus selittää. Maastotarkastuksia hän tekee jalkaisin ja päivän aikana voi helposti kertyä 20 kilometriä matkaa maastossa. – Aika pitkälle pääsee MML:n aineiston pohjalta, mutta aina maastosta löytyy yllätyksiä. Tärkeää on myös käydä tarkistamassa paikat, joissa näkyy olevan paljon tavaraa. Kerralla en kuitenkaan hirveästi piirrä karttaa, Markus kertoo maastokäyntien tärkeydestä.

Nuoria kartanpiirtäjiä löytyy Suomesta melko vähän. – Kyllä kartantekijällä täytyy olla suunnistustaustaa, sillä kartan piirtämisessä täytyy olla suunnistajan näkökulma. Suunnistajillehan se kartta tehdään. Tämä on melko spesifiä hommaa, Markus perustelee. Hän kokee työn sopivan hyvin aivan terävimpään kärkeen haluavalle urheilijalle, sillä työajoista voi päättää itse ja työpäivän pituuskin on omissa käsissä.

– Kartanpiirtäjän töitä on löytynyt, niitä ei ole tarvinnut etsiä. Keskimäärin kesän aikana minulta valmistuu kolme karttaa, Markus kertoo.

 

Fin5 kartat

Markus Räsänen on piirtänyt ensi kesän Fin5 -suunnistusviikon sprinttikartan sekä osia maastokartasta. Hän on myös sprintin ratamestari. – Ei suunnistusviikon kartan piirtämisessä ole mitään sen erityisempää. Alue on isompi ja tämä on ensimmäinen sprinttikarttani isoon kisaan, joten tein sen erittäin huolellisesti. Toivon, että se on mahdollisimman hyvä kisassa, hän kertoo. – Tietenkin on hienoa piirtää kartta usealle tuhannelle kilpailijalle. Mukavaa, että Kuopion Suunnistajat tarjosi tämän mahdollisuuden. Tämä on totta kai minulle meriitti ja saan näkyvyyttä kartanpiirtäjänäkin.

Sprinttikartan piirtäminen eroaa suuresti maastokartan piirtämisestä. – Se on ihan eri laji, Markus toteaa. – Pohja-aineisto tulee kaavakartasta, eikä sprinttialueilta ole juurikaan avointa dataa saatavissa. Sprinttikartan tulee olla tarkka, valkeita kohtia ei ole.

Markus Räsäsen mukaan sprinttikarttaa tehdessä tietokoneella tehty työ painottuu ja vaatii aikaa. – Kartalla ei saa olla liian ahtaita kohtia, eivätkä esimerkiksi aidan väkäset saa peittää kapeimpia väyliä, Markus kertoo. Kartoitettavalla alueella on syytä käydä viimeiseen asti. – Esimerkiksi Tahkolla on ensimmäisen karttaluonnoksen jälkeen pensasaitoja kaadettu, jätekatoksia poistettu ja joitakin isoja jätemolokkeja on ilmestynyt. Markus toteaa, että on etua piirtää kartta ja olla samalla sen ratamestari. – Piirtäessä useasti jo syntyy mielikuvia maaston hyvin hyödyntävistä radoista. Ratavalvojan kanssa kävimme jo elokuussa rataluonnoksia paikan päällä läpi, Markus sanoo.

Maastokartan osia piirrettäessä yhteistyö toisen piirtäjän kanssa korostuu. Markuksen mukaan mitään ongelmia yhteistyössä ei ole ollut. – Pitää tehdä selkeät rajaukset. Olemme toisen kartanpiirtäjän Silvennoisen Jussin kanssa keskustelleet kuvauksista, jotta kartasta tulee yhtenäinen. Kuvausohjeisiin lukeutuu esimerkiksi se, millaiset ajourat otetaan kartalle.

Fin5 -suunnistusviikon sprintin alue on hänen mukaansa poikkeava ja mielenkiintoinen sekä vaatii suunnistajalta tarkkuutta. – Alue sopii hyvin suunnistusviikolle, sillä alueelle on mahdollista rakentaa hyvät radat jokaiselle sarjalle ja erilaisia reitinvalintavaihtoehtoja saa hyvin radoille, Markus päättää.

Haastattelijana Mikko Leppävuori

Härifrån tvättas – kaksi joukkuetta kasassa!

Kom hit, sanoi k… ruotsalaiselle. Kuopion Suunnistajat lähtee valloittamaan Ruotsin maata 25Mannaan. Viesti juostaan lauantaina 6.10. Tukholman huudeilla. Lähtö linja-autolla Kuopiosta perjantaina, paluu sunnuntaina iltapäivällä. Eka joukkueella on jopa tulostavoitteita, toisen joukkueen on tyytyminen smörgååssareihin ja yrityksiin tarjota lipaston vanhat kruunut käypänä valuuttana kahviteltalla.

Tässä lyhyt raapaisu suoraan järjestäjän sivulta:

25manna-viesti kuuluu maailman suurimpiin viesteihin, jossa joukkueet kilpailevat maailman parhaan seurajoukkueen tittelistä. 25Mannan ainutlaatuisuus piilee joukkueiden koostumuksessa samassa joukkuessa suunnistavat sekä huiput, nuoret että veteraanit rinta rinnan. Joukkueen jokainen kilpailija on tässä viestissä tärkeä! Kaikki riippuu yhteishengestä!

Voi, jos epäilet, että koko 25Manna on pelkkää puuroa, lue tästä.

Tässä video viime vuoden matkasta.

Laivalta varattu 53 paikkaa. Menomatkalla ei aamupalaa, paluumatkalla buffet. Omavastuu 130€.